Oi joi joi, laskettu aika lähestyy kovaa vauhtia :) Ihanaa! Ihan oikeasti, aivan äärettömän mahtavaa, vaikka en innolla synnytystä odotakkaan. Mutta eiköhäns iitä selvitä siinä missä neljästä muustakin synnytyksestä on selvitty. Ja mahdollismman vähillä lääkkeillä, kiitos, sekä ilman käynnistystä. Niin ainakin toivon.

Tähän mennessä kiloja on tullut 10. Odotan että ainakin kuusi kiloa lisää tulee ennen synnytystä, jos loppuun asti päästään. Pötkylä on todennäköisesti yli neljän kilon, kuin alle. Tosin toivon, kuten kaikissa muissakin olen toivonut että olisi alle neljn kilon ja pienipäinen. Hemoklobiinista ei ole hajuakaan. Viimeksi kun se mitattiin, niin oli aika surkean alhainen. En kuitenkaan ole ottanut rautakuuria, vaan lisännyt hedelmien ja kasvisten määrää ruokavaliossa ja jättänyt maitotuotteet mahdollisimman vähälle. Kolme appelsiinia vastaa päivän kalsiumannosta, joten niitä on tullut popsittua ja maito vaihdettu veteen. Tosin saatan kumota yhdessä illassa litran piimää kitusiini, jos olen kaupasta sellaista kotiin raahannut...se on niin taivaallisen hyvää!

Neuvolassa selvisi, että SF mitta huitelee siinä keskikäyrän alapuolella ja niin olen ajatellutkin,e ttei tämä maha kovinkaan iso ole. Vaikkakin olen saanut tutuilta päinvastaista kommenttia. Musta tämä masu on tosi pieni kuitenkin :) Sellainen sopivan kokoinen. Sydänäänet olivat poikjavoittoiset, eli siinä 140 lyöntiä minuutissa. Vaikka välillä panikoin sitä, että jos tulokas onkin sittenkin tyttö :D Meillä ei ole oikeastaan mitään tyttömäistä vaatetta, paitsi vanhimman muksun prinsessamekot, jotka menevät 6kk ikäiselle vauvalle :) Aika yllätys oli tieto siitä, että jokaiselta äidiltä otetaan streptokokkinäyte (mikä on hyvä, sillä voi olla vastasyntyneelle vaarallinen ja ikävä tartunta) ja että se näyte otetaan itse kotona sekä viedään labraan tutkittavaksi. Ei siis auta, kuin jokupäivä lähteä sörkkimään tikulla intiimejä paikkoja :D

Vaunut ovat vielläkin hakusessa :/ Plikot menivät itseltäni sivun suun. Mikä ei oikeastaan edes haittaa. Väri ei niin mieleinen ollut, että olisin palavasti ne niin palavasti halunnut. Muutoin olisin kyllä taistellut ihan viimeiseen asti kärryistä :) Toisaaltaan onneksi kärryt jäivät ostamatta, sillä bongasin tänään krippiskierrokseltani meille kuivausrummun! Ja muutakin tarpeellista lähti mukaan, mutta rumpu oli tärkein. Ei tarvinnut kahta minuuttia pidempää miettiä, ostanko kuivausrummun vai en. Se oli juurikin kuin tehty tuohon meidän typerään vessaan, jossa pesukoneen hana on sijoitettu ehkä typerimpään paikkaan ikinä. Joten normaalinkokoista kuivausrumpua ei meidän pesukoneen päälle saa. Tai saa, mutta pesukone on vedettävä sitten osittain oven eteen. Pakko sanoa, että on ihan mahtava fiilis tästä löydöstä, sillä kuivuri todellakin tuylee tarpeeseen tässä taloudessa. Kuivaustilaa on todella vähän ja pyykkiä paljon. Ja kun vauva syntyy, niin sitä on vielläkin enemmän, sillä meillä käytetään kestovaippoja ensimmäiset puolitoistavuotta. Tämä ipana on kolmas kestovaippaileva lapseni :) 18-vuotta sitten varmaan jokaine tuttu olisi uskaltanut lyödä omaisuutensa vetoa, että minusta ei kestoilevaa mammaa tule. Kolmannen lapsen kanssa päätin kokeilla ja otin asioista selvää (enkä ostanut kertiksiä kotiin) ja tässä sitä ollaan, kolmannelle kierrokselle menossa :)

Nyt enää suurimpia ostoksia ovat menopelit vauvalle sekä eteiseen kaapisto, jossa säilytetään kengät ja takit sekä harrastevälineet. Meillä nimittäin eteinen ui kengissä ja takeissa, eikä eteisestä saa mitenkään päin järkevää ilmaan kaapistoa. Kun on useampi pari takkeja kenkiä seitsemälle (kohta kahdeksalle) ihmiselle, niin vaatii hieman järeämmät säilytysjärjestemät. Onneksi tässä kolmiossa on todella toimiva ja muuntautumiskykyinen pohja! On osannut joku asiansa, kerrankin!

Ja niin, meinasi unohtua. Tälläviikolla rinnat ons itten aktivoituneet vauvaa varten ja jouduin ostamaan liivinsuojia kaupasta. Aika myöhään, kun muista muistelisin sen alkaneen jo enne 30 raskausviikkoa. Mies oli aika murtunutta poikaa :D